04.05.2020
Viime viikolla maailman osakemarkkinat sulkivat etävappuhuuman keskellä lievälle miinukselle (-0,5%). Duurivoittoinen viikko happani nopeasti Yhdysvaltojen presidentti Trumpin aloittaessa uudestaan poliittisen pelin Kiinan kanssa. Yhdysvallat jatkoi Kiinan syyttämistä viruksen levittämisestä sekä uhkasi taas nostaa tariffeja, mikäli Kiina ei kunnioita alkuperäistä kauppasotasopimusta. Tämä sai aikaiseksi valmiiksi haavoittuvassa tilassa oleville markkinoille huolenaiheita. Trumpin osalta tämä näyttää enenevissä määrin siltä, että populistiset strategiat jatkuvat vahvana tuleviin presidentinvaaleihin tultaessa. Osa tätä strategiaa on sysätä syytä koronaviruksesta Kiinan niskaan mahdollisimman paljon. Oletettavasti strategiat saattavat hullaantua entisestään, sillä presidentin toinen kausi näyttää vaikeammalta saavutukselta maan saavuttaessa ennätyslukemia työttömyydessä.
Huhtikuun osalta markkina pärjäsi viimeisiä viikkoja lukuun ottamatta loistavasti. Saimme yhden parhaimmista kuukausista riskinotolle vuosikymmeniin. Valitettavasti monille toimialoille lohtu jäi kuitenkin toistaiseksi laihaksi. Toimialaerot ovatkin ajaneet vahvasti tuottoeroja myös indeksitasolla. Parhaiten pärjänneet teemat ovat olleet teknologiayhtiöt sekä terveydenhuoltoala. Koronaviruslogiikka onkin pitkälti molempien puolella. Rahankäyttö on noussut viruksen myötä terveyspuolella ja ihmisten kotiin sulkeutuminen nostaa teknologiayhtiöiden näkymiä, niin etätyöskentelykapasiteetin noustessa, kuin digitaalisten palveluiden kysynnän kasvaessakin. Toimialojen kautta katsoen, ei olekaan täysin yllätys, että Yhdysvaltojen indeksi S&P 500 on pärjännyt niin hyvin. Indeksistä on nimittäin 40% juuri näitä kahta alaa. Toisella puolen rapakkoa Euroopan osakemarkkinan ongelmana jatkaa finanssisektori ja sen suuri paino indeksissä. Finanssisektori on ollut yksi suurimmista kärsijöistä koronaviruskriisissä. Sektorilla on vahva korrelaatio BKT:n kehitykseen ja tällä kertaa pankit ovat joutuneet kirjaamaan etukäteen merkittäviä määriä luottotappioita varautuessaan koronan vaikutukseen. Euroopan laaja osakeindeksi olisi hyvin eri näköinen mikäli vuosien varrella olisi voinut jättää finanssisektorin kokonaan pois. Tästä syystä nostammekin usein valikoivuuden merkitystä Euroopan osakemarkkinassa.
Toimialavaikutukset näkyvät melko vahvasti myös Q1 2020 tuloskaudessa. Kärjessä tuloskehityksessä ovat teknologia, terveydenhuolto sekä ei-syklinen kulutus. Yleisesti tuloskausi on printannut rumia lukuja meille. Tuloslaskut ovat vuodentakaiseen verrattuna toista kymmentä prosenttia globaalisti. Päätapahtuma tältä vuodelta ei kuitenkaan tule olemaan mennyt ensimmäinen kvartaali vaan käynnissä oleva toinen kvartaali. Tulosodotuksia toiselle kvartaalille onkin leikattu kilpaa sen mitä analyytikot ehtivät, ymmärtäähän sen, koko länsimainen maailma on ollut käytännössä kiinni suuren osan toisesta kvartaalista. Hyvä asia sijoittajien osalta on se, että kaikki tietävät Q2 tulosten olevan todella huonoja.
Olemme myös nähneet ensimmäisiä BKT-kasvulukuja ensimmäiseltä kvartaalilta. Eivät nekään ole kaunista katsottavaa, varsinkaan Euroopassa, jossa vuotuistettuna käydään jo yli -10% BKTn laskussa.
Osakemarkkina ei kuitenkaan tätä kauheasti hätkähdä, sillä keskittyminen on mustien pilvien hopeareunuksissa. Talouksien hiljattainen avaaminen luo uskoa talouden nopealle kasvupompulle ja normalisoitumiselle. Viime viikkoina olemmekin saaneet paljon positiivista viestiä talouksien avaamisen osalta. Euroopan maat esittelevät omia avausstrategioitaan riippuen siitä, kuinka pahasti koronavirus on maihin osunut. Näyttää siltä, että kultainen keskitie tulee olemaan asteittainen avaaminen eri pituisilla tarkasteluperiodeilla, jotta voidaan varmistua, ettei virus leviä merkittävästi.
Riskit markkinoille piilevätkin viruksen uudelleen leviämisessä ja siihen liittyvässä poliittisessa reaktiofunktiossa. Mikäli talouden normalisoitumista joudutaan edelleen venyttämään, niin että Q3-Q4 talouskasvu sekä tulokset ovat vaarassa, ei osakemarkkina ota sitä hyvällä vastaan ja tarvitsemme lisää elvytystä. Lyhyesti sanottuna talouksien laittaminen kiinni uudestaan on poliittisesti ja myös käytännön tasolla sen verran vaikeaa ja erityisen kallista, että paljon pitää tapahtua ennen kuin uudelleensulkemispäätös tehdään.
Olemme allokaatiosalkuissamme toistaiseksi edelleen taktisessa alipainossa. Alipainoa perustelemme osakemarkkinan vahvalla nousulla vasten epävarmaa talous- sekä tuloskehitystä toisesta kvartaalista eteenpäin.