Maailmantalouden resetointi käynnissä

23.03.2020

COVID-19 viruksen leviämisen hillitsemiseksi on tehty maailmanlaajuisesti rajuja toimenpiteitä ihmisten liikkuvuuden ja fyysisen kanssakäymisen rajoittamiseksi. Nämä, sinänsä täysin ymmärrettävät, toimet ovat johtaneet kulutuskysynnän romahtamiseen ja likviditeettikriisiin lukuisissa yrityksissä.

Viranomaiset ovat, suurimmassa osassa maita, toimineet hyvin proaktiivisesti tilanteen helpottamiseksi. Keskuspankit ovat laskeneet korkoja ja työntäneet ennätysmäärän rahaa finanssijärjestelmään kriisin helpottamiseksi. Myös finanssipoliittisella rintamalla on oltu aktiivisia. Rakenteilla on lukuisia paketteja, jotka liittyvät muun muassa pienten ja keskisuurten yritysten lainojen takaukseen tai suoraan rahoitukseen. Viimeinen asia mitä halutaan, on väliaikaisesta ulkoisesta shokista aiheutuvia laajamittaisia irtisanomisia, jotka ainoastaan syventävät talouden ahdinkoa.

Vuonna 2008 (ja 2011 euroalueella) rahoitusmarkkinoiden ylilyönnit ja rakenteelliset ongelmat ajoivat maailmantalouden taantumaan. Nykyinen, kaikille yhteisestä ulkoisesta shokista johtuva, taantuma on ajanut finanssimarkkinat myllerrykseen. Finanssikriisissä etsittiin syyllisiä ja osoiteltiin sormilla, nyt haetaan ratkaisuja ulkopuolelta tulleeseen yhteiseen ongelmaan.

Sijoitusmarkkinat ovat reagoineet rajusti. Yhdysvaltojen S&P 500 osakeindeksi ja Euroopan STOXX 600 indeksi ovat laskeneet kuukaudessa 36 % ja 34 % ja tulosten ennustetaan laskevan Yhdysvalloissa keskimäärin yli 30 % kuluvan vuoden aikana. Paljon on siis jo hinnoiteltu. Samalla on hyvä muistaa, että asiat ovat edenneet niin nopeasti, että konkreettista talous- ja/tai tulosdataa ei ole vielä juurikaan saatavilla, joka vahvistaisi heikentyneet odotukset. Lyhyen aikavälin näkyvyys tulevan kurssikehityksen suhteen on hyvin heikko. Markkinat ovat ylimyytyjä lähes kaikilla teknisillä ja sijoittajasentimenttiin perustuvilla mittareilla ja hinnoittelukertoimet ovat laskeneet selvästi.

Pysyvämpi trendikäänne edellyttää luotettavaa dataa siitä, että ”social distancing” toimii ja tartuntojen kasvuvauhti hidastuu, sekä talouden toimijoiden luottamuksen vahvistumista raha- ja finanssipoliittisia toimia kohtaan – etenkin uskoa siihen, että pienten ja keskisuurten yritysten toimintakyky säilyy kysyntäshokin aikana.

Lyhyemmillä 1 – 2 kk sijoitushorisonteilla voidaan hyvin käydä vielä alemmilla tasoilla, mutta pidemmällä, yli 12 kk sijoitushorisontilla symmetria tuoton ja riskin suhteen on mielestämme jo nyt kääntynyt tuoton eduksi. Riskiä voi asteittain ruveta lisäämään hajauttamalla hankinnat hyvin niin kohteittain kuin ajankin suhteen.