29.03.2021

Kai Leppelmeier

Kai Leppelmeier

Salkunhoitaja
Helsinki
+358 45 7734 9442

Kevättä on ilmassa, mutta Euroopassa joudutaan kärsimään ainakin vielä yksi rajoituskausi. Rokotustahdin jäätyä brittien ja jenkkien vastaavasta, ovat tartunnat taas nousussa monissa Euroopan maissa. Sään lämpeneminenkään ei vielä ehdi tulla avuksi. Rajoitukset painavat siis talouden toimeliaisuutta vielä vuoden toisella kvartaalilla ainakin huhtikuussa. Samalla monelle maalle ja yritykselle tärkeän kesälomakauden toteutuminen on vaakalaudalla. 

Vielä ei siis olla kuivilla, mutta pitkän aikavälin näkymät ovat muuttumattomia. Tämä siitä syystä, että rokotteet näyttävät toimivan erittäin hyvin myös tositoimissa ja antavat vahvan suojan muuntovirustenkin aiheuttamaa vakavaa tautia vastaan. Olemme siis loppuvuoden aikana siirtymässä kohti normaalimpaa, vaikka viruksesta tuskin kokonaan päästään ainakaan ennen kuin koko maailman väestö on riittävän laajasti rokotettu, ja siihen menee vielä vuosia.

Koronavuoden aikana ihmisten sopeutuvaisuus ja kekseliäisyys on tullut taas todistettua. Yritykset ja kotitaloudet ovat oppineet toimimaan uudessa ympäristössä, eivätkä rajoitukset iske talouteen enää samalla tavalla kuin viime keväänä. Isossa kuvassa taloutta on saatu kannateltua, ja elvytystuella on pyritty paikkaamaan jääneitä aukkoja.

Viime viikolla sykliset ja koronakärsijät ottivat hieman takapakkia vahvan kehityksen jälkeen. Uskomme niiden kuitenkin palautuvan positiiviselle uralle näkymien parantuessa ajan myötä.

Toinen markkinoiden huolenaihe, korkojen nousu, otti tauon viime viikolla. Yhdysvalloissa pitkät korot liikkuivat sivuttain ja Euroopassa tulivat alas. Euroopassa korot ovat nyt helmikuun puolenvälin tasoilla, mikä kertoo koronnousujen haasteellisuudesta euroalueella. EKP haluaa pitää pitkätkin korot tiukasti aisoissa, sillä talous on vielä hauraalla pohjalla, eikä USA:n tyylistä, saman kokoluokan fiskaalista elvytystä ole tiedossa.

On hyvä muistaa, että korkojen noususta huolimatta korot eivät koskaan ole olleet näin matalalla ennen viime vuotta. Olemme siis vielä kaukana tasoista, joilla korot painaisivat talouskasvua tai nostaisivat yritysten korkokuluja merkittävästi. 

Iso kysymys onkin, miten tästä jatketaan eteenpäin. Nousevat korot ovat positiivinen merkki talouskasvusta ja nousevien korkojen aikoina osakkeiden kehitys on historiallisesti ollut hyvää, kunhan korkojen nousu ei ole liian voimakasta. Pieni tauko ja hitaampi kehitys koroissa on siis positiivista. Keskuspankit ovat sitoutuneet pitämään lyhyet korot matalalla vielä pitkään, ja ovat valmiita katsomaan inflaation kohoamista lyhyellä aikavälillä.

Tärkeä seurattava mittari onkin keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset. Jos ne alkavat liikkua selkeästi yli keskuspankkien tavoitteen, voi se olla merkki keskuspankkien uskottavuuden murenemisesta ja inflaation rakenteellisesta noususta. Tämä todennäköisesti pakottaisi keskuspankit liikkumaan aggressiivisemmin. Pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat kuitenkin vielä kaukana finanssikriisiä edeltäneiltä ”normaalitasoilta” myös Yhdysvalloissa, joten keskuspankkiirit voivat toistaiseksi jatkaa elvyttävää politiikkaa ilman suurempia huolia.

Markkinoiden sisällä nousevien korkojen ympäristö tarkoittaa kuitenkin isompia suhteellisia liikkeitä. Osakkeissa mm. arvoteemat ja sykliset yhtiöt, samoin kuin pienyhtiöt ovat voittajia; defensiiviset, laatuyhtiöt ja teknologiayhtiöt kehittyvät suhteessa heikommin. Teknologiayhtiöt ovat kuitenkin pitkän aikavälin trendien voittajia, joten niitä ei kannata kokonaan unohtaa salkuista.

Korkopuolella riskisemmät korkosijoitukset ovat suhteellinen voittaja: juokseva tuotto on korkeampi, yritysten tuloskunto ja taseasema paranevat talouden palautuessa ja lainat ovat keskimäärin lyhyempiä, joten korkojen nousu painaa vähemmän. Pitkät lainat, kuten valtionlainat, ovat puolestaan kärsijöitä. Allokaatioratkaisuissamme jatkamme osakeylipainolla.

« Takaisin: Markkinakatsaus

Edellinen
Kesä tuo kulutusjuhlat – koronnousuhuolet ylimitoitettuja
Seuraava
Takana tuottoisa kvartaali vailla draamaa – edessä toinen mokoma?
Lassi Järvinen