15.11.2021

Korkomarkkinoiden taakkana on koko vuoden ollut inflaatioepävarmuus ja keskuspankkien rahapolitiikkaan liittyvät odotukset. Syksyn aikana inflaatio on noussut entistä enemmän markkinoiden keskiöön, kun energian ja ruoan hintojen kallistuminen sekä koronaan liittyvien tuotantoketjujen häiriintyminen ovat viivästyttäneet ulkoisten hintapaineiden tasaantumista. Viime kuukausina inflaatio onkin yllättänyt yläkanttiin niin kehittyneissä kuin kehittyvissä talouksissa. Markkinoiden inflaatio-odotukset ovat jatkaneet nousuaan ja ovat USA:ssa seuraavalle kymmenelle vuodelle jo 2,7 %, reippaasti yli keskuspankin kahden prosentin tavoitetason ja Euroopassakin inflaatio-odotukset hätyyttelevät kahden prosentin rajaa (1,8 %). Vastaavaa hinnoittelua ei olla markkinoilla nähty pitkiin aikoihin. Keskuspankkien odotuksia inflaation väliaikaisuudesta on haastettu entistä enemmän, ja keskuspankkien kommunikaatiossa inflaatioriskejä on tuotu aiempaa voimakkaammin esille. Fedin rahapolitiikan hinnoittelussa on nähty kiristymistä, kun vuoden 2022 lopulle odotuksissa on noin kaksi koronnostoa ja vuoden 2023 lopulle viisi. Mikäli USA:n inflaatiossa nähdään tulevina kuukausina maltillistumista, Fed-hinnoittelussa on selkeästi tilaa korjata alaspäin.

EM-maissa keskuspankkien etupainotteinen rahapolitiikan normalisointi on viime aikoina saanut jatkoa. Kehittyvien valtioiden keskuspankeilla ei ole samalla tavalla vapautta olla reagoimatta inflaation kehitykseen, koska inflaatio-odotusten nousu saattaa vaikuttaa inflaation kehitykseen herkemmin pitkällä tähtäimellä. Uskomme, että kiihtyvä kehittyvien maiden kasvu tulee tukemaan valuuttoja, mikäli rahapolitiikan kiristysvauhdissa ei tapahdu ylilyöntiä, joka jarruttaa elpymistä. Aktiivisemmin korkoja on kiristetty Etelä-Amerikassa ja Itä-Euroopassa, Aasiassa keskuspankit ovat pääosin pysyneet paikoillaan. Frontier-keskuspankit ovat niin ikään nostaneet korkoja tänä vuonna. Kiristyksen painopiste on kuitenkin ollut maissa, joiden taloudella on kytkös Venäjään, jossa korkoa on nostettu verrattain aggressiivisesti. Seuraavan 12 kuukauden aikana eniten koronnostoja hinnoitellaan Brasiliaan (noin 5 %) ja Chileen (noin 3 %), muissa keskeisissä EM-talouksissa hinnoittelu liikkuu 75–300 korkopisteen välissä. Viime aikoina keskuspankkien nostotahdissa on näkynyt kiihtymissä; mm. Brasiliassa korkoa nostettiin lokakuun lopun kokouksessa peräti 150 korkopistettä ja kommunikaatio viittaa tämän tahdin jatkuvan, kun presidentti Bolsonaron aikeet lisätä julkista kulutusta fiskaalisääntöjen kustannuksella on tuonut valuuttaan heikentymispainetta. Turkin tilanne pysyi esillä myös lokakuussa. Presidentti Erdogan erotti keskuspankista kolme koronlaskua vastustanutta jäsentä, rapauttaen markkinoiden luottamusta rahapolitiikan itsenäisyyteen entistä enemmän.

Odotamme kuluttajahintojen nousun taittuvan ensi vuoden alkupuolella, mutta raaka-aineiden hintojen nousu pitää edelleen yllä inflaatioepävarmuutta. Laajat raaka-aineindeksit ovat jatkaneet nousuaan, ennen kaikkea energiasektorin sekä teollisuusmetallien vetämänä. Öljyn hinta on näkemyksemme mukaan edelleen tuettuna tulevina kuukausina huolimatta siitä, että Brent-laatu on jo ylittänyt 80 dollarin hintatason. Öljyntuottajamaat nojaavat rajoituksissaan edelleen kysynnän kasvun epävarmuuteen, esimerkiksi Kiinassa Covid-virus on jälleen vähentänyt lentomatkustamista uusien rajoitteiden takia. Tosin samaan aikaan miltei puoli vuotta vallinnut hiljaisuus Iranin ydinasekeskustelujen ympärillä on rikottu ja keskustelut ovat alkaneet muutama viikko sitten. Mahdollinen sopimus ja yhteysymmärrys länsimaiden kanssa toisi Iranin öljyä takaisin markkinoille, merkittävimmin ensi vuoden puolella.

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) päivitti lokakuussa näkemyksensä talouden kehityksestä, ja globaalisti 2021 kasvuennustetta pienennettiin 0,1 prosenttia 5,9 prosenttiin, mutta vuoden 2022 kasvuennuste pidettiin ennallaan. Aluekohtaiset erot tulevat kasvamaan varsinkin rokotekattavuuden, Kiinan talouskehityksen ja velkatasojen vetäessä maita eri suuntiin. Afrikassa, missä rokotekattavuudet ovat maailman alhaisimpia, maat joutuvat taistelemaan koronan kanssa kauemmin, joskin palvelusektorin pienempi rooli taloudessa vähentää koronan negatiivisia kasvuvaikutuksia. Aasian maille tärkeä Kiinan kehitys on viime aikoina osoittanut heikkoutta. Myös velkataakan nousu on aiheuttanut huolta. Kehittyvissä ja Frontier-maissa velkataakka ei ole noussut yhtä paljon kuin kehittyneissä valtioissa, ja on mahdollista, että kiihtyvä talouskasvu auttaa kehittyviä valtioita pienentämään velkaantumistaan. IMF:n mukaan kehittyvien valtioiden kasvuvauhti (6,4 %) tulee jo tänä vuonna ohittamaan kehittyneiden valtioiden kasvun (5,2 %), ja tämä uskotaan jatkuvan lähivuosina.

 

Markkinakatsauksen on kirjoittanut salkunhoitaja Henrik Paldynski.

« Takaisin: Markkinakatsaus

Edellinen
Osakkeet vahvassa vedossa tuloskasvun siivittäminä
Seuraava
Tuloskausi on paketissa, mutta millaisia paketteja on jouluksi luvassa?
Andreas Bergman