20.12.2021
Vuosi lähestyy loppuaan, mutta sijoitusmarkkinoilla tapahtumia on riittänyt jatkuvalla syötöllä. Viime aikoina suurin huomio on omikronvariantin lisäksi kiinnittynyt keskuspankkeihin, jotka ovat jo jonkin aikaa viestineet halustaan irtaantua yhä elvyttävämmästä rahapolitiikasta. Inflaation kohoaminen hyvin nopeasti ja korkealle, on aiheuttanut harmaita hiuksia kaikille hintavakautta tavoitteleville keskuspankeille. Lisäksi koronan uudesta tulemisesta huolimatta kasvuympäristö näyttää edelleen jatkavan tukevaa menoaan. Elvytyksen lisäämiselle ei ainakaan ole enää tarvetta.
Viime viikolla suurimmat keskuspankit kokoustivat tahoillaan tehden hieman erisuuntaisia päätöksiä, kukin ympäristöönsä sopivalla tavalla. Selkeimmän kiristävän viestin lähetti Bank of England, joka yllätti markkinat nostamalla ohjauskorkoaan, kun se edellisessä kokouksessa jätti yllätyksellisesti korkoa nostamatta. Toisessa äärilaidassa isoista keskuspankeista liikkuu Bank of Japan, joka ei tehnyt muutoksia hyvin elvyttävään linjaansa. Euroopan Keskuspankki ilmoitti päättävänsä pandemiaan liittyvän osto-ohjelman, mutta kasvattavansa ”normaalia” ohjelmaansa. Koronnostoja ei ole näköpiirissä. EKP:n tilanne on vaikeampi, koska inflaation nykytasosta huolimatta täällä inflaatio on selkeämmin ohimenevää. Lisäksi eteläisten valtioiden kyky sulattaa korkeampia korkoja velkataakan vuoksi on heikompi ja kasvu vaarantuu herkemmin.
Markkinoiden kannalta merkittävimmistä muutoksista vastasi kuitenkin Yhdysvaltain Fed, joka täysin ennakkoviestiensä mukaisesti ilmoitti nopeuttavansa arvopapereiden osto-ohjelman alasajoa. Muutetulla tahdilla ohjelma tulee päätökseensä maaliskuussa, jonka jälkeen tie on auki kohti ensimmäisiä koronnostoja, ehkä jo toukokuussa. Marraskuun inflaatiolukeman kiivettyä lähes 7 %:iin on ymmärrettävää, että Fedillä alkaa olla tukalat paikat. Fed viitoittaa nyt ensi vuodelle kolmea koronnostoa. Onhan kieltämättä erikoinen tilanne, että nykyisellä inflaatiotasolla korkotaso on edelleen lähes nollassa. Riskinä on, että Fed on ehkä huomannut olevansa myöhässä. Tämä voi helposti johtaa liian nopeaan kiristykseen ja sitä kautta politiikkavirheeseen, jolla talouskasvu tyrehdytetään.
Markkinoiden ensireaktio Fedin päätökseen oli kuitenkin hieman erikoinen. Käytännössä jyrkemmän korkopolun olisi ajatellut vahvistavan dollaria, nostavan korkoja ja laskevan osakkeita. Päivän lopussa valuutta ja korot olivat kuitenkin lähes ennallaan ja osakkeet nousivat teknologiaosakkeiden vetämänä. Toki vuoden vaihteessa likviditeetti on heikompaa ja se voi selittää osan liikkeistä. Itse uskon, että reaktion taustalla oli myös osittain helpotus siitä, että ei tullut mitään pahempaa, kuin mistä markkinoilla oli jo puhuttu.
Näillä keskuspankkien linjauksilla talouskasvu voi edelleen jatkua hyvänä, vaikka kasvuhuippu onkin ohitettu. Korkotaso nousee jatkossa hieman, mutta pysyy historiallisesti matalana.
Näillä keskuspankkien linjauksilla talouskasvu voi edelleen jatkua hyvänä, vaikka kasvuhuippu onkin ohitettu. Korkotaso nousee jatkossa hieman, mutta pysyy historiallisesti matalana. Reaalikorot pysyisivät tässä tapauksessa vielä negatiivisina, ruokkien riskinottohalukkuutta. Markkinanäkemyksen osalta se tarkoittaa, että vaikka lyhyellä tähtäimellä epävarmuutta on vielä runsaasti liittyen mm. omikroniin, on pidemmälle katsoessa riskinotto osakkeiden ja riskillisten lainamarkkinoiden kautta edelleen hyvin perusteltua. Ehkä markkinoiden ensireaktio ei lopulta ollutkaan outo.
Markkinakatsauksen on kirjoittanut allokaatiosalkunhoitaja Patrik Moring.