21.05.2018

Viikonlopun aikana USA ja Kiina ovat ottaneet aikalisän maiden välisissä kauppakiistoissa. Ne ovat sopineet pyrkivänsä USA:n kauppavajeen merkittävään supistamiseen muun muassa siten, että Kiina kasvattaa amerikkalaistuotteiden ostamista (mm. maataloustuotteet ja energia). Samalla Kiina ei kuitenkaan ole suostunut mihinkään numeerisiin tavoitteisiin.

Maat ovat sopineet, etteivät aiemmin keväällä keskusteluissa olleet isot kauppatullit astu toistaiseksi voimaan. Neuvottelut jatkuvat todennäköisesti Trumpin ja Pohjois-Korean johtajan Kimin tapaamisen jälkeen 12.6. Eli kauppakiistat rauhoittuivat toistaiseksi, mikä avittaa tänään maanantaina osakemarkkinoita globaalisti. 

Italiassa syntymässä populistihallitus ja maan korot ovat nousseet

Italiassa populistipuolueet Viiden Tähden Liike ja Pohjoinen Liiga ovat päässeet alustavaan sopuun uudesta hallituksesta ja hallitusohjelmasta. Tänään puolueiden odotetaan kertovan seuraavan pääministerin nimen. Lehdistössä liikkuneiden huhujen mukaan asemaan tulisi nousemaan oikeustieteen professori Giuseppe Conte Firenzen yliopistosta.

Hallitusohjelmassa olevat verojen laskut ja menojen lisäykset ovat säikyttäneet markkinat budjettialijäämän kasvusta. Näin Italian 10v. korko on noussut 2,25%:iin, kun vielä toukokuun alussa korko oli 1,7 %. Samalla Italian ongelmat ovat lisänneet euron heikentymistä suhteessa dollariin (EUR/USD nyt 1,175). Lähiviikkojen ja kesän aikana tiedetään, kuinka paljon uusi hallitus tulee haastamaan esim. euroalueen budjettialijäämä sääntöjä. 

Kehittyvissä maissa valuutat heikentyneet – Aasian maat terveemmässä kunnossa 

Kun Yhdysvalloissa korot ovat nousseet, tulemme lähivuosina näkemään ongelmia ylivelkaantuneissa maissa, yrityksissä ja kotitalouksissa. Ensimmäisiä ongelmia on nyt nähtävissä ainakin ensimmäisissä kehittyvissä maissa (EM). Argentiina on jo ajautunut talouskriisiin ja hakee apua IMF:ltä. Tämä on vaikuttanut myös Brasiliaan, jossa  valuutta on devalvoitunut ja korot nousseet. Euroopassa Turkin liira on devalvoitunut n. 21 % suhteessa dollariin ja n. 17 % suhteessa euroon. Taustalla on maan vaihtotaseen alijäämä (n. 5% BKT:stä), eli maa on velkaantunut jatkuvasti ulkomaille. Nyt korkojen noustessa sijoittajat ja pankit eivät ole enää samalla tavalla valmiita rahoittamaan velkaantuneita EM-maita. Ja Turkin tapauksessa ei hirveästi auta, että maan presidentti on riidoissa länsimaiden kanssa eikä halua ymmärtää inflaatiota tai korkojen nousemisen vaikutuksia.  

Kehittyvän Aasian maat Kiinan johtamana ovat isossa kuvassa paremmassa kunnossa ja niillä on myös isot keskuspankin reservit. Näin myös viime viikkoina Aasian EM-maiden valuutat eivät ole juuri devalvoituneet suhteessa euroon. Globaaleissa allokaatiosalkuissamme olemme suosineet Aasian maita osakesijoituksissamme. 

Dollarin vahvistuminen ja isojen länsiyhtiöiden osakkeiden nousu avittanut allokaatiosalkkuja 

Globaaleissa allokaatiosalkuissamme suosimme laajaa globaalia hajautusta, ei liiallisia riskikeskittymiä yksittäisiin maihin tai mantereisiin. Lisäksi suosimme riittävää likviditeettiä eli isoja käteispainoja ja riittävän isoja yhtiöitä.

Allokaatiosalkuissamme osakepaino on ollut alkuvuoden strategisesti neutraalissa. Allokaatio 50 -rahaston osakepaino on nyt n. 52 % ja käteispaino n. 10 %. Viime viikkoina dollarin vahvistuminen sekä isojen yhtiöiden osakkeiden vahva nousu euroalueella ja Yhdysvalloissa ovat luonnollisesti avittaneet allokaatiorahastojamme. Allokaatio 100 -rahasto on tuottanut 7 % ja Allokaatio 50 -rahasto 2,7 % viimeisen 12 kuukauden periodilla.    
 

« Takaisin: Markkinakatsaus

Edellinen
Osakevolatiliteetti on laskenut, mutta uskomme kurssiheilunnan jatkuvan
Seuraava
Italian presidentti Mattarella osti euroalueelle aikaa