06.03.2023
Sijoitusmarkkinoilla helmikuu oli vaisu kuukausi. Globaalit osakemarkkinat laskivat omissa valuutoissaan noin 2 prosenttia ja euroissa mitattuna noin 0,5 prosenttia. Korkomarkkinoilla tuotot olivat 1,5–2,5 prosenttia pakkasen puolella lähes kaikilla päämarkkinoilla. Markkinoita painoivat yritysten vaisut tulokset ja inflaation yllättäminen jälleen yläkanttiin.
Tämän vuoden talouskasvuennusteita on nostettu varovasti ylöspäin. Konsensusennuste globaalille talouskasvulle on noussut 2,1 prosentista 2,4 prosenttiin. Tämän hetken ennusteiden valossa kaikki merkittävät taloudet välttäisivät taantuman. Kehittyneiden talouksien kasvuennuste on kuitenkin edelleen hyvin vaatimaton, vain 0,7 prosenttia. Kehittyvien talouksien ennuste on ennallaan 4,2 prosentissa. Kehittyneiden maiden taantumariskiä ei voida kuitenkaan edelleenkään sulkea pois, sillä voimakkaasti kiristyneen rahapolitiikan vaikutukset näkyvät viiveellä ja täydellä voimallaan vasta tänä vuonna. Kiinan talouden kääntyminen selvään kasvuun näyttää viimeaikaisen datan valossa tapahtuvan odotettua nopeammin, joten kehittyvien markkinoiden kasvu saattaa sitä vastoin hyvin yllättää tänä vuonna positiivisesti.
Markkinoiden toivoman positiivisen kasvu- ja inflaatioskenaarion ylle on alkanut kerääntyä synkkiä pilviä.
Markkinoiden toivoman positiivisen kasvu- ja inflaatioskenaarion ylle on alkanut kerääntyä synkkiä pilviä. Toiveissa on ollut, että kasvu pitäisi pintansa odotettua paremmin ja inflaatio hidastuisi nopeasti. Inflaatio on kuitenkin jälleen yllättänyt yläkanttiin samaan aikaan, kun työmarkkina on pysynyt erittäin vahvana. Keskuspankeille tämä tarkoittaa kasvavia paineita kiristää rahapolitiikkaa entisestään. Varsinkin pohjainflaatio on itsepintaisen sitkeä, euroalueella siinä ei ole vielä nähty käännettä laskuun ollenkaan. Muuttunut tilanne näkyy myös markkinoiden hinnoittelemissa keskuspankkien ohjauskorkopoluissa. Tällä hetkellä Fedin odotetaan nostavan ohjauskorkonsa ylälaidan 5,5 prosenttiin ja EKP:n ohjauskoron uskotaan nousevan 4,5 prosenttiin. Vuoden alkuun nähden muutos on merkittävä, lisäkoronnostoja on hinnoiteltu sekä USA:ssa että Euroopassa noin 50 korkopistettä. Muutos on heijastunut myös pitkiin korkoihin, jotka ovat niin ikään nousseet selvästi. Sitkeän inflaation, rahapolitiikan kiristyspaineiden ja nousseen korkotason myötä niin sanotun pehmeän laskun saavuttaminen taloudessa on vaikeutunut ja taantumariski on jälleen kasvanut.
Talouskasvun hidastuminen on näkynyt myös yritysten raportoimissa tuloksissa.
Talouskasvun hidastuminen on näkynyt myös yritysten raportoimissa tuloksissa. USA:ssa yritysten tulokset laskivat viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 2 prosenttia vuoden 2021 vastaavaan ajankohtaan nähden. Euroopassa päästiin edelleen hiuksen hienosti plussan puolelle. Jos energiasektorin vaikutus jätetään huomioimatta, tulokset laskivat sekä USA:ssa että Euroopassa noin 6 prosenttia. Myös positiivisten tulosyllättäjien määrä oli pienempi kuin keskimäärin.
Allokaatiomme on suurelta osin ennallaan. Ylätasolla olemme osakkeissa alipainossa, neutraalipainossa pitkissä koroissa ja ylipainossa lyhyissä koroissa. Olemme kuitenkin kasvattaneet osakealipainoa myymällä USA:n osakkeita ja nostaneet lyhyiden korkojen painoa entisestään. Mielestämme alkuvuoden kehitys osakemarkkinoilla on ollut ylioptimistista riskit huomioiden ja varsinkin USA:n osakemarkkinan näemme liian kalliina. Osakeallokaation sisällä olemme alipainossa USA:ssa ja Pohjoismaissa. Ylipainotamme Eurooppaa ja kehittyviä markkinoita. Japanissa olemme neutraalipainossa. Lyhyissä koroissa ylipaino on mielestämme hyvin perusteltu. Korkokäyrä on valtionlainoissa jo pitkään ollut laskeva, eli lyhyet korot ovat pitkiä korkoja korkeammalla, ja yrityslainoissakin käyrä on niin loivasti nouseva, että duraatioriskin ottamisesta ei mielestämme yksinkertaisesti saa riittävää kompensaatiota suhteessa korkoriskiin. Korkojen sisäinen allokaatio on ennallaan. Euroalueen valtionlainat ovat isossa alipainossa ja kehittyvien markkinoiden paikallisvaluuttamääräiset valtionlainat ylipainossa. Investment Grade- ja High Yield -yrityslainat ovat ylipainossa ja dollarimääräiset kehittyvien markkinoiden valtionlainat neutraalissa.
Markkinakatsauksen on kirjoittanut allokaatiojohtaja Tommi Tähtinen.