07.11.2022
Sijoitusmarkkinoilla lokakuu oli hyvä kuukausi. Globaalit osakemarkkinat tuottivat omissa valuutoissaan noin 6 % ja euroissa noin 5 %. Korkomarkkinoilla tuotot jäivät vaisummiksi, mutta pääsääntöisesti kuitenkin plussan puolelle. Varsinkin matalan luottoluokituksen yrityslainat olivat vahvassa vedossa osakkeiden vanavedessä. Markkinatunnelmia nosti virinnyt toivo siitä, että keskuspankit olisivat pehmentämässä linjaansa ja koronnostosyklin loppu häämöttäisi jo ensi vuoden alkupuolella.
Sijoittajien tunnelmat talouskasvunäkymien suhteen ovat hyvin pessimistiset. Konsensusennuste kehittyneiden maiden talouskasvulle ensi vuonna on valahtanut jo nollan tuntumaan. Kehittyviin talouksiin ennustetaan Kiina-vetoisesti yhä noin 4 %:n kasvua ensi vuonna. Tämä tuntuu liian korkealta, jos muu maailma ympärillä jarruttaa. Yritysten tulevaisuudennäkymiä luotaavat ostopäällikköindeksit ovat jatkaneet heikentymistään sekä teollisuudessa että palveluissa ja ne ovat vajonneet sekä kehittyneillä että kehittyvillä markkinoilla jo tasoille, jotka indikoivat nollakasvua. Samaan aikaan inflaatio ei vieläkään ole taittunut laskuun, vaan raivoaa yhä erittäin korkealla. USA:ssa inflaatio on vuositasolla yli 8 %:ssa ja euroalueella lähes 11 %:ssa. Huolestuttavaa on, että myös ns. pohjainflaatio, josta energian ja ruoan hinnan vaikutukset on poistettu, kiihtyy yhä sekä USA:ssa että euroalueella.
Keskuspankeilla on vahva tarve suitsia inflaatiota ja painaa se kohti tavoitetasoa. Tämä vaatii koronnostojen jatkamista edelleen, vaikka paljon on jo ehditty tekemään. Jatkossa koronnostojen tahti lienee hieman nykyistä rauhallisempaa, mutta samaan aikaan korkotaso jouduttaneen nostamaan ainakin Yhdysvalloissa vielä ylemmäksi kuin vielä kesän lopussa ajateltiin. Jonkinlainen läpinäkyvyys ja varmuus siitä, mihin ohjauskorot tulevat nousemaan olisi markkinoille hyvä uutinen, koska se vähentäisi epävarmuutta. Mikäli varsinkaan pohjainflaatio ei käänny laskevalle uralle, riskinä on yhä, että keskuspankit joutuvat kiristämään rahapolitiikkaansa odotettua enemmän taantuman uhallakin. Yhdysvaltain Fed näkeekin rahapolitiikan liiallisen kiristämisen vähäisempänä riskinä, kuin liian pienen kiristyksen. Koronnostosykli on nyt jo pitkällä ja loppupää häämöttää ensi kevään aikana. Tällä hetkellä markkina hinnoittelee Fedin nostavan ohjauskorkonsa ylälaidan korkeimmillaan jonkin verran yli 5,0 %:iin nykyisestä 4,0 %:sta. EKP:n ohjauskoron markkina hinnoittelee vastaavasti nousevan nykyisestä 2,0 %:sta noin 3,5 %:iin.
Inflaation ja keskuspankkien lisäksi markkinoiden fokus on meneillään olevassa kolmannen vuosineljänneksen tuloskaudessa. Kun noin 80 % yrityksistä USA:ssa ja 60 % Euroopassa on raportoinut tuloksensa, tuloskasvu vuodentakaiseen nähden on vielä positiivista, mutta on laskenut jo nollan tuntumaan. Energiasektorin vaikutus kokonaistuloskasvuun on iso, sen vaikutus pois lukien tulokset USA:ssa ovat jo laskeneet. Myynnin kasvu on ollut yhä selvästi positiivista, joten yritykset eivät ole pystyneet siirtämään kustannusten nousua täysimääräisesti eteenpäin omien tuotteidensa hintoihin. Huomioiden hidastuvan talouskasvun ja jatkossa yhä entistä haastavammat vertailukohdat, on todennäköistä, että tuloskasvu tulee kääntymään negatiiviseksi tulevien kvartaalien aikana.
Keskuspankkien koronnostojen jatkuminen edelleen, kunnes inflaatiossa alkaa näkymään taittumisen merkkejä, ja hidastuvan tuloskasvun pitäisi alkaa olla jo hinnoiteltuna markkinoilla. Syvempää talous- ja tulostaantumaa markkinat eivät kuitenkaan vielä hinnoittele. Epävarmuus tulevan suhteen on suurta ja volatiliteetti on korkealla niin osake- kuin korkomarkkinoilla. Pidämme osakkeet alipainossa ja pitkät korot neutraalissa. Lyhyet korot ovat ylipainossa
Osakeallokaatiossa ylipainotamme Eurooppaa ja olemme alipainossa Pohjoismaissa. USA, Japani ja kehittyvät markkinat ovat neutraalipainossa. Korkoallokaatiossa euroalueen valtionlainat ovat isossa alipainossa ja kehittyvien markkinoiden paikallisvaluuttamääräiset valtionlainat isossa ylipainossa. Investment Grade -yrityslainat ovat ylipainossa ja dollarimääräiset kehittyvien markkinoiden valtionlainat alipainossa. High Yield lainat ovat neutraalissa painossa.
Tuoreen markkinakatsauksen on kirjoittanut allokaatiojohtaja Tommi Tähtinen.