31.01.2022
Vuoden alkua on finanssimarkkinoilla sävyttänyt korkotason nousu. Huoli inflaation kiihtymisestä ja keskuspankkien kiristyvästä rahapolitiikasta on nostanut sekä valtion- että yrityslainojen korkoja alkuvuonna.
High yield -markkina on historiallisesti katsottuna pärjännyt kohtalaisen hyvin nousevien korkojen ympäristössä. Tämä on pitkälti selittynyt sillä, että korkojen nousu on heijastanut vahvaa talouskasvua ja siten suotuisaa ympäristöä high yield -yhtiöiden tuloksille ja kassavirroille. Lisäksi lainojen tuottotaso, eli yield, on muodostanut puskurin korkojen nousun aiheuttamalle negatiiviselle tuottovaikutukselle.
Aikaisempiin taloussykleihin verrattuna tilanne on nyt kuitenkin siltä osin erilainen, että keskuspankit USA:ssa ja Euroopassa ovat ostaneet sekä valtion- että yrityslainoja taseisiinsa. Rahapolitiikan kiristäminen merkitsee paitsi keskuspankkikorkojen nostoa niin myös lainojen osto-ohjelmien supistamista ja lakkauttamista. Yhden merkittävän ostajan poistuminen lainamarkkinalta merkitsee siten lainojen kysynnän supistumista ja hintojen eli korkotason nousua.
Keskuspankit eivät kuitenkaan omista suoraan varsinaisia high yield -lainoja. Näiden suurten ostajien poistuminen lainamarkkinalta ei siten välittömästi vaikuta high yieldiin mitenkään. Epäsuorasti toki siten, että osa investment grade -sijoittajista on ostanut viime vuosina paremmin luokitettuja BB-lainoja saadakseen salkuilleen positiivista tuottoa. BB-lainoihin voi näin ollen kohdistua myyntipainetta. Euroopan Keskuspankin voi kuitenkin odottaa olevan maltillinen osto-ohjelmiensa purkamisessa, minkä vuoksi myös myyntipaine jäänee USA:n markkinaa pienemmäksi.
Eurooppalaisten high yield -lainojen tarjonnan ennakoidaan puolestaan olevan viime vuotta alhaisempaa. Tämä siksi, että yhtiöt laskivat liikkeelle proaktiivisesti viime vuonna ennätysmäärän uusia lainoja. Vilkas emissiotahti näkyy nyt eurooppalaisten high yield -yhtiöiden kassavaroissa, jotka ovat nousseet ennätyskorkealle eli keskimäärin noin kolmasosaan niiden veloista. Markkinalla on myös isoja yhtiöitä, joiden luokituksen odotetaan tänä vuonna nousevan high yieldistä ylös investment gradeen. Näiltä osin sijoituskohteiden arvioidaan siis jopa vähenevän. Lopulta ei sovi unohtaa vilkkaana pysyvää yritysostomarkkinaa, mistä yleensä high yield -yhtiöt ja niiden lainat ovat hyötyneet niiden ollessa pääasiassa ostokohteita.
Yritysten fundamentit, eli taloudellinen tilanne ja sen muutokset, ovat yleensä markkinakatsausten keskiössä. Näin ei ole kuitenkaan tällä kertaa, sillä yritysten toimintaympäristön odotetaan pysyvän suotuisana tänä vuonna. High yield -markkinalla tarkkaan seuratun maksuhäiriöasteen ei arvioida nousevan viime vuodesta.
Tänä vuonna kyse on siis muutoksesta sijoitusvirroissa, eikä niinkään yritysten taloudellisessa tilanteessa. Salkunhoitajan tehtävänä on muokata salkku vastaamaan tähän haasteeseen. Näkemyksemme mukaan se merkitsee lyhyemmän juoksuajan lainojen suosimista, BB-lainojen alipainottamista ja sitten sitä perinteistä nimivalintaa. Kaiken keskellä vastuullisen sijoittamisen voi odottaa jatkuvan keskeisenä teemana. Vastuullisuuskriteereissä parantavien yhtiöiden lainat herättävät myös jatkossa vahvaa kysyntää ja luovat mahdollisuuksia markkinaa parempaan tuottoon.
Markkinakatsauksen on kirjoittanut salkunhoitaja Tapio Jokisaari.