11.12.2017
Yhdysvaltain keskuspankki (Fed) on nostanut viitekorkonsa ylälaidan 1,25 %:iin ja tämän viikon keskiviikkona nostanee sen 1,5 %:iin. Näin USA:n valtionlainojen kahden vuoden korko on noussut jo 1,8 %:iin. Eli dollarimääräiselle sijoittajalle on jo olemassa riskitön sijoituskohde: talletukset ja lyhyet korkosijoitukset, jotka tuottavat positiivista nimellistä korkoa. Samalla pääomavirrat ovat liikkuneet Yhdysvaltoihin päin, osakkeisiin ja korkosijoituksiin. Ja yhdysvaltalaiset osakkeet ovat menestyneet parhaiten viime kuukausien aikana.
Ensi vuoden suurimpia kysymyksiä on, kuinka paljon Fed nostaa viitekorkojaan, ja miten korkosijoitukset ja maailmantalous kestävät sen
Sijoittajien on hyvä ymmärtää, että sijoitusympäristö on salakavalasti muuttumassa rahapolitiikan kiristymisen myötä. Ensi vuonna Fed jatkaa viitekorkojensa nostamista niin, että viitekorko on 2,0 % - 2,25%:n tasolla ensi vuoden lopussa. Lisäksi Fed myös pienentää tasettaan myymällä velkakirjoja takaisin markkinoille. Eli yksinkertaistaen toteuttaa käänteistä QE -ohjelmaa.
Myös EKP aloittaa ensi vuoden alusta QE -ohjelmaansa pienentämisen ja mahdollisesti ensi vuoden syyskuuhun mennessä lopettaa sen kokonaan. Toki EKP aloittaa viitekorkojensa (nyt -0,4 %) nostamisen todennäköisesti vasta vuonna 2019. Eli EKP:n kevyt rahapolitiikka tukee euroalueen talouskasvua, yrityksiä ja markkinoita vielä vuonna 2018.
Fedin ja EKP:n rahapolitiikan kiristäminen johtavat siihen, että lyhyet markkinakorot nousevat edelleen Yhdysvalloissa - ja lopulta myös euroalueella. Samalla ne 8000 – 9000 miljardin korkosijoitukset, jotka ovat nyt vielä negatiivisella korkotasolla, hinnoitellaan uudestaan. Myös yritysten - ja käytännössä kaikkien riskisten sijoituskohteiden – lainarahan hinta nousee, ainakin marginaalisesti. Kaikki tämä voi sujua kohtuullisen rauhallisesti, mutta voi myös olla, että uudelleenhinnoittelu aiheuttaa suuremman turbulenssin sijoitusmarkkinoilla vuosina 2018 - 2019.
Lisätietoa Fed:in ja EKP:n rahapolitiikasta saadaan tällä viikolla, kun Yellen kertoo päätöksistä keskiviikkona ja EKP:n Draghi torstaina. Yellen todennäköisesti ohjaa viitekorkojen nostamisten jatkumiselle ensi vuonna, mikäli maan talouskasvu on jatkumassa. Mielenkiintoista sen sijaan on, mitä Draghi sanoo QE:n pienentämisestä.
Toistaiseksi indikaattorit ennakoivat tuloskasvun jatkuvan ainakin ensi kesään asti
Kun lyhyet markkinakorot nousevat, myös osakemarkkinoilla koetaan entistä enemmän korjausliikkeitä vuosien 2018 ja 2019 aikana. Osakemarkkinat tulevat säilymään kuitenkin parhaana sijoitusluokkana vuonna 2018 jos yritysten tuloskasvu jatkuu vuonna 2018 ja myös vuonna 2019. Osakemarkkinat kun ennakoivat yritysten tuloskasvua noin 6 – 12 kuukaudella.
Toistaiseksi lähes kaikki indikaattorit ennakoivat yritysten tuloskasvun jatkuvan ainakin seuraavien noin 6 – 8 kuukauden aikana hyvällä tasolla. Yritykset ja kuluttajat ovat luottavaisia taloudesta, rahan hinta on vielä edullista eivätkä raaka-aineiden hinnat ole kääntyneet laskuun. Ainostaan yritysten korkeat marginaalit Yhdysvalloissa luovat hienoisia kysymysmerkkejä tuloskasvun jatkumiselle. Yhdysvalloissa kuitenkin yritysveron lasku nostaa tuloksia noin 5 – 10 %, kunhan se saadaan hyväksityksi ja voimaan.
Suosimme tuloskasvusta johtuen osakkeita edelleen
Allokaatio 50 -rahastossa osakepaino on nyt n. 54 %. Samalla on syytä huolehtia riittävän laajasta globaalista hajautuksesta. Samoin salkun joustavuus, likviditeetti ja reagointikyky ovat entistä tärkeämpiä. Eli ei kannata enää olla liian paljon sijoitettuna esimerkiksi epälikvideihin pienyhtiöihin tai pelkästään pohjoismaihin.
Allokaatio 50 -rahastossa olemme varsinkin syksyn ajan suosineet yhdysvaltalaisia osakkeita. Allokaatio 50 -rahastosta n. 30 % on sijoitettuna yhdysvaltalaisiin osakkeisiin. Loput 54 % osakepainosta on sijoitettuna euroalueelle, Japaniin ja kehittyville markkinoille.
Ylivelkaantuneet yritykset, kotitaloudet ja maat voivat ajautua ongelmiin vuosina 2018 – 2020
Mikä sitten voisi aiheuttaa seuraavat talousongelmat ja talouskriisit? Yleensä näitä ei tiedetä ennen kuin olemme talouskriisin keskellä. Kuitenkin taantumat, talousongelmat ja kriisit syntyvät yleensä vasta, kun Fed on nostanut viitekorkonsa riittävän korkealle. Tämä on aika luonnollista: kun lainarahan hinta globaalisti nousee, ylivelkaantuneet yritykset, kotitaloudet, sijoittajat ja maat ajautuvat ongelmiin. Jo nyt tämä on hieman nähtävissä, kun esimerkiksi Turkin ja Etelä-Afrikan valtiolainojen korot ovat nousseet kestämättömälle tasolle. Näitä tilanteita näemme entistä enemmän vuosien 2018 – 2020 aikana.
Alkuvuonna 2018 on mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon Kiinan rakentaminen hidastuu ja iskeekö tämä raaka-aineisiin. Kiinassa lainanannon kasvu on jo selvästi hidastunut ja samoin on asuntohintojen nousu hidastunut. Näin varomme toistaiseksi raaka-aineyhtiöitä globaalisti.
Allokaatiosalkuissamme olemme maltillisessa ylipainossa osakkeissa
Hoitamissamme globaaleissa allokaatiosalkuissamme olemme pitäneet osakkeet strategisesti ylipainossa käytännössä vuodesta 2009 asti. Toki taktisesti olemme välillä laskeneet osakepainoja, varsinkin eurokriisin aikana. Tämän vuoden kesän aikana laskimme osakepainon taktisesti neutraaliin, mutta palasimme ylipainoon syyskuun alussa. Allokaatio 50 -rahaston osakepaino on nyt noin 54 %. Osakkeiden sisällä olemme viimeisen vuoden aikana suosineet teknologiayhtiöitä globaalisti ja pieniä & keskisuuria yhtiöitä länsimaissa. Ja suosimme edelleen, mutta pienyhtiöiden painoa olemme valmiita ensi vuonna myös laskemaan.