Ensimmäinen “lokakuun yllätys” ei saanut markkinoita sekaisin

05.10.2020

Kuukausi vaihtui lokakuun puolelle viime viikolla, ja lähes heti saatiin ensimmäinen suuri uutinen presidentti Trumpin ilmoitettua saaneensa koronavirustartunnan. Sosiaalisessa mediassa jopa epäiltiin Trumpin huijaavan ja hakevan sympatiaa. Aiemmin esimerkiksi Britannian pääministeri Boris Johnsonin kannatus nousi viitisen prosenttia koronatartunnan jälkeen. Trumpin koronaan suhtautuminen huomioiden vastaava sympatiareaktio ei ole ilmiselvä, joskaan ei toki mahdoton. Selvää on, että Trump on gallupeissa tällä hetkellä selvästi häviöllä. Kun vaaleihin on enää kuukausi, tulee viikon kahden tauko kampanjoinnista erittäin huonoon aikaan. Täytyy myöskin mainita, että Trump kuuluu riskiryhmään Koronan osalta, joskin parantuminen on ylivoimainen oletus hänenkin lähtötilanteessa.

Osakemarkkinat olivat laajalti laskussa perjantaina, mutta liike oli pahimmillaankin pari prosenttia, ja S&P 500-indeksi päätyi lopulta viikon takaisille tasoille (n. 1 % päivälasku). Tätä kirjoittaessa futuurit ennakoivat nousupäivää maanantaille. Perinteisesti demokraatit ovat olleet markkinoille huonompi vaihtoehto, ja Bidenin ohjelmaan kuuluvatkin mm. yritysveron korotukset. Toisaalta on huomioitava, että Trump on ollut markkinoille kauppasodan, tariffien ja yleisen arvaamattomuuden kautta myöskin merkittävä riskitekijä viimeiset neljä vuotta. Vaalien voittaja ei siis mielestämme ohjaa markkinoiden suuntaa. Mielestämme voidaan argumentoida, että paras tilanne yhdysvaltalaisten osakkeiden kannalta olisi Joe Bidenin voitto, mutta republikaanien hallitsema senaatti jarruttamaan suurimpia muutoksia.

Lyhyellä aikavälillä Yhdysvaltain taloudelle on kriittistä uudesta tukipaketista sopiminen. Trump on toiminut sovittelijana näissä neuvotteluissa, ja poissaolo aiheuttaa riskejä paketin lykkääntymisestä. Toki ennenkin on poliitikoilta nähty sovinnon halukkuutta pakon edessä, varsinkin jos osakemarkkinat lähettävät varoitussignaaleja.

Rapakon tällä puolen huolenaiheina ovat olleet Brexit-neuvottelut sekä kasvavat koronatartuntaluvut. Siitä huolimatta, että EU-maat haastoivat Britannian oikeuteen viime viikolla, on neuvotteluissa nähty pientä edistymistä. Edelleenkin brittien neuvotteluasema on haastava, viime vuonna pääministeri Johnson antoi lopulta periksi, jää nähtäväksi kuinka kauan pokka kestää tällä kertaa.

Vaikka lehdissä kirjoitetaan ennätystartuntamääristä, Euroopan koronatilanne näyttää hitusen paremmalta kuin pari viikkoa sitten. Tämän syksyn murheenkryynit Espanja ja Ranska ovat saaneet tartuntojen kasvuvauhdin tasaantumaan ainakin hetkellisesti kevään toimia keveämmillä keinoilla. Tartuntalukuja katsoessa on muistettava myös testauskapasiteetin hurja kasvu keväästä; huhtikuun huipuissa Ranskassa todettiin kolmasosa nyt todetuista määristä, mutta kuolleiden määrä oli yli kymmenkertainen. Aika näyttää kuinka koronatilanne kehittyy talven yli. Uskomme kuitenkin, että tilanteesta selvitään huomattavasti kevättä kevyemmillä keinoilla.

Päänvaivaa Euroopan keskuspankille aiheuttaa myös ennätysmatala inflaatio. Perjantaina julkaistu mm. energian ja ruoan hinnan vaihteluista puhdistettu euroalueen pohjainflaatio noteerattiin 0,2 prosentissa, mikä on euron historian alin luku. Myös pitkän aikavälin vuotuiset inflaatio-odotukset matelevat hieman päälle yhdessä prosentissa, mikä on selvästi alle keskuspankin kahden prosentin tavoitteen. Uuden korona-aallon hidastaessa talouden palautumista, odotukset keskuspankin uusille toimille nousevat. Lisää lainojen osto-ohjelmia on siis luvassa loppuvuonna.

Pidämme lähiaikojen riskejä enemmän hetkellisinä, ja katsomme niiden yli kohti alkanutta noususykliä. Pidämme osakkeet edelleen lievässä ylipainossa, ja painotamme yhdysvaltalaisia ja kehittyvien markkinoiden osakkeita. Korkosijoituksissa uskomme yrityslainoihin.