15.03.2021

”Poistomyynti käynnissä, kaikki osakkeet nyt vähintään -35 %” luki markkinan tuoteikkunassa lähes tasan vuosi sitten, kun koronan raivo oli iskenyt pörssiin voimalla. Epävarmuus oli huipussaan ja tarjolla oli yksi parhaimpia oston paikkoja yli vuosikymmeneen. Alelaarista on tultu pitkä matka nykyhintoihin. Maailman menokin näyttää olennaisesti erilaiselta kuin viime vuonna, ja siitä ovat mukaan uskaltautuneet sijoittajat jo saaneet palkinnon.

Mitä alelaarista löytyy juuri nyt? Helppo kakku on jo syöty, sillä osakemarkkinat ovat kaikki ilmiselvät asiat jo korjanneet pois. Alelaarista tarttuukin tässä vaiheessa mukaan hieman huonolaatuisempaa tavaraa. Vetävät osaketeemat ovat hiljalleen muuttuneet marraskuisten koronarokoteuutisten myötä: teknosektorin sijaan nousussa ovat olleet sykliset teemat ja painopiste näyttää niistä siirtyvän edelleen yleisellä tasolla huonolaatuisempiin teemoihin. Esimerkkejä näistä ovat Euroopan pankit ja raaka-aineyhtiöt, lentoyhtiöt ja muut, joiden liiketoiminta on kärsinyt koronasta merkittävästi. Ne eivät välttämättä täysin palaa samassa iskussa kuin aikaisemmin.

Miksi näin tapahtuu? Siksi, että nousuvesi nostaa kaikkia laivoja. Sijoittajat näkevät kasvua muuallakin kuin videopeleissä ja SaaS -yhtiöissä, kun talous palautuu laajamittaisesti. Tosin meidän mielestämme pitkällä aikavälillä tarvitaan myös myötätuulta ja ideaali keli, mutta palaan tähän vielä myöhemmin.

Mistä tämä nousuvesi tulee? Se tulee koronarokotteiden tehosta ja kiihtyvästä rokotustahdista varsinkin Yhdysvalloissa. Toisaalta edelleenkään monen toimialan kehitys ei ole kuvastanut samalla lailla talouden normalisoitumista. Varsinkin tietyt kiinteistösijoittamisen alalajit, kuten liikekiinteistöt ovat olleet edelleen suhteellisen paineessa ja monet ravintola-alaan liitännäiset yhtiöt ml. alkoholiyhtiöt ovat jääneet laahaamaan. Lisäksi lentoyhtiöt ja turismiin liitännäiset teematkin ovat olleet suhteellisen vaisussa moodissa. Moni näistä toimialoista on ottanut todella pahan osuman koronan myötä ja saamme nähdä, miltä osin ja missä laajuudessa yhtiöt pystyvät korjaamaan esimerkiksi oman taseensa tulevina vuosina. Esimerkiksi koronarokote ei tuonut parhainta potkua koronakärsijöille, vaan syklisille teemoille. Mikäli edelleen uskoo koronasta kärsineiden teemojen palautumiseen, alelaarista löytyy vielä jonkun verran poimittavaa. 

Uskomme, että talousoptimismi ja ihan aito talouskasvukin aiheuttavat pitkien valtionlainan korkojen nousun, varsinkin Yhdysvalloissa. Tämä kaikki valuu suoraan arvoteeman laariin, ja sitä kautta suoraan arvoteeman kuninkaaseen, finanssialaan. Kova BKT:n nousu, pääomamarkkinoiden aktiviteetti ja korkokäyrän jyrkkyys, kun lyhyt pääty on täysin naulattu keskuspankkipolitiikalla, auttavat vahvasti pankki- ja vakuutussektoria menestymään. Yhdysvalloissa tämä on jo melko ilmiselvää, ja siellä pankit ovatkin olleet loistavia sijoituskohteita jo hetken aikaa. Seuraavaksi alelaarista pilkistävät Euroopan pankit, jotka ovat paljon vaikeampia sijoituskohteita. On kuitenkin olemassa perusteet sille, että Euroopassakin korot voisivat nousta edes hieman keskuspankki-interventiosta huolimatta.

Samalla on kuitenkin todettava, että näemme näiden teemojen nousun olevan väliaikaista. Uskomme vahvasti sekulaarisiin kasvuteemoihin, kuten teknologian rooliin yhteiskunnassa ja laatuosakkeisiin globaalisti. Lisäksi pienyhtiöteematkin ovat meillä usein vahvoina salkussa. Kaikissa edellä mainituissa teemoissa korostuvat rakenteelliset myötätuulet. Strateginen ydin pysyy meillä edelleen näissä teemoissa, mutta toistaiseksi ylipainotamme finanssisektoria. 

Korkopuolella olemme olleet pitkään aktiivisessa alipainossa valtionlainoissa, niin kuin varmaan lähes kaikki sijoittajat, joiden ei ole ollut pakko niitä ostaa. Samalla olemme todenneet, että maailmankuvamme ei ole muuttunut. Hidas kasvu jatkuu, ja se johtaa siihen, että pitkien korkojen nousu avaa melko hyvän mahdollisuuden alkaa purkaa aktiivista valtionlainojen alipainoa. Sitä olemme hieman jo tehneet ja teemme edelleen myös tulevaisuudessa.

« Takaisin: Markkinakatsaus

Edellinen
Mitä korkojen noususta pitäisi ajatella?
Seuraava
Kesä tuo kulutusjuhlat – koronnousuhuolet ylimitoitettuja