01.10.2021
Ruoan hinnalla on oma roolinsa inflaatiokehityksessä. Yhtäältä ruoan arvoketjussa moni tekijä, kuten esimerkiksi raaka-aineiden hintakehitys, vaikuttaa kuluttajan maksamaan hintaan, toisaalta ruokakorilla on paikkansa inflaatioyhtälössä. Inflaatiota on käsitelty tällä ja aiemmilla viikoilla myös Aktian blogeissa laajasti.
Aktian yhteistyökumppanina tarjoamassa Kauppalehden Markkinaraadissa keskusteltiin tällä viikolla ruoan hintakehityksestä. Keskustelussa olivat mukana Keskon päivittäistavarakaupan johtaja Ari Akseli, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelä sekä Pellervon taloustutkimuksen PTT:n maa- ja elintarviketalouden tutkimusryhmän tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg.
Suomessa ruoan hintaa pidetään korkeana verrattuna muihin Euroopan maihin. Keskon Ari Akselin mukaan myös ihmisten käytettävissä olevat tulot vaihtelevat eri maissa.
”Suomessa ruoan hinnasta liki puolet on veroja, jotka kertautuvat arvoketjun eri vaiheissa. Eurooppalainen keskiarvo on 20–30 prosenttia. Suomalainen käyttää nykyisin elintarvikkeisiin ja juomiin vain 12 prosenttia, kun 50 vuotta sitten ruokaan meni kolmannes tuloista, ja viime vuosisadan alussa 60 prosenttia”, Akseli totesi.
Elintarviketeollisuuden Mikko Käkelä muistutti, että ruoan hinta muodostuu monesta tekijästä, kuten raaka-aineista, energiasta, kuljetuksista ja henkilöstökuluista. Samaan aikaan arvoketjussa tehdään investointeja ja tuotekehitystä.
”Suomalaisen elintarviketeollisuuden arvoketjun on oltava läpinäkyvä. Silloin kuluttaja voi tehdä valintoja sekä kotimaisuuden että ilmasto- ja ympäristövaikutusten perusteella. Joskus siitä joutuu maksamaan enemmän”, Käkelä sanoi.
PTT:n Sari Forsman-Hugg muistutti, että ruoan pitkän aikavälin kehitystä on vaikea ennustaa. Taustalla vaikuttavat muun muassa sään ääri-ilmiöt, kuten kuivuus. Forsman-Hugg ei usko, että ruoan hinta ruoan verkkokaupasta huolimatta ainakaan laskee.